Maailman ruokaohjelma
| World Food Programme | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 1961 |
| Tyyppi | YK:n ohjelma |
| Toimiala | ruoka-avustus |
| Päämaja |
 Rooma, Italia |
| pääjohtaja |
David Beasley ( Yhdysvallat) |
| Kattojärjestö | Yhdistyneet kansakunnat |
| Tunnustukset |
 Nobelin rauhanpalkinto (2020) |
| Aiheesta muualla | |
| fi.wfp.org | |
Maailman ruokaohjelma (engl. World Food Programme, WFP) on Yhdistyneiden kansakuntien alainen maailman suurin humanitaarinen järjestö. YK:n World Food Programme (WFP) auttaa vuosittain 80 miljoonaa ihmistä noin 80 maassa. WFP toimittaa ruoka-avustusta hätätilanteissa ja työskentelee yhteisöissä ravitsemuksen ja kestokyvyn parantamiseksi. Järjestön toiminta perustuu vapaaehtoisiin lahjoituksiin. Sen toimintaperiaatteina ovat inhimillisyys, puolueettomuus ja tasapuolisuus.
Vuonna 1961 perustetun järjestön tavoitteena on maailma, jossa jokaisella ihmisellä on mahdollisuus riittävään ravintoon aktiivisen ja terveen elämän elämiseksi. WFP pyrkii päämääräänsä yhteistyössä YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) ja Kansainvälisen maatalousrahaston (IFAD) kanssa. Tavoitteen saavuttamisessa auttavat myös valtiot, koko YK-järjestelmä ja kansalaisjärjestöt ympäri maailmaa.
Vuonna 2016 WFP jakoi ruoka-avustusta 82,2 miljoonalle ihmiselle yli 80 maassa. WFP:n päämaja sijaitsee Roomassa, Italiassa. Lisäksi sillä on yli 80 toimistoa eri puolilla maailmaa. Järjestö työllistää noin 14 900 henkeä, joista 93 % työskentelee apua vastaanottavissa maissa, syrjäisillä alueilla kaikkein köyhimpien parissa.
Vuonna 2020 Maailman ruokaohjelma sai Nobelin rauhanpalkinnon.[1][2]
Tehtävä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]YK:n World Food Programme (WFP) auttaa vuosittain 80 miljoonaa ihmistä noin 80 maassa.
Kansainvälinen yhteisö on sitoutunut poistamaan nälän, saavuttamaan ruokaturvan ja parantamaan ravitsemusta vuoteen 2030 mennessä. Silti yhdellä yhdeksästä ihmisestä maailmassa ei vieläkään ole tarpeeksi syötävää. Ruoka ja ruoka-avustus ovat keskiössä nälän ja köyhyyden välistä kierrettä ratkottaessa.
Joka päivä WFP:n 5 000 rekkaa, 20 laivaa ja 92 lentokonetta toimittavat ruokaa ja muuta apua niitä tarvitseville. WFP jakaa vuosittain noin 12,6 miljardia ruoka-annosta, joiden kustannus annosta kohden on noin 0,25 euroa.
WFP keskittyy työssään hätäapuun, avustukseen ja kunnostukseen, kehitysapuun ja erityisoperaatioihin. Kaksi kolmasosaa WFP:n työstä tapahtuu konfliktialueilla, joissa ihmiset ovat kolme kertaa todennäköisemmin aliravittuja kuin ihmiset maissa, joissa ei ole konflikteja.
WFP:n strategiset tavoitteet vuosille 2017–2021
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Päätavoitteet:
- Tukea valtioita saavuttamaan Kestävän Kehityksen tavoite 2 - Ei Nälkää. (SDG2).
- Vahvistaa kumppanuuksia Kestävän Kehityksen tavoitteiden toteuttamiseksi (SDG17).
Alatavoitteet:
- Poistaa nälkä parantamalla ihmisten pääsyä ja ruuan saatavuutta.
- Parantaa ravitsemusta.
- Saavuttaa ruokaturva.
- Tukea kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista.
- Tukea kestävän kehityksen tulosten saavuttamista.
Toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpg)
WFP:n maailmanlaajuinen logistinen verkosto mahdollistaa ruoka-avun toimittamisen nälästä kärsiville tai nälänhätään ajautumassa oleville alueille ajoissa. WFP valmentaa yhteisöjä vastaamaan hätätilanteisiin joustavammin ja toipumaan kriiseistä nopeammin.
Järjestö jakaa ruoka-avustusta myös erilaisten kehitysprojektien puitteissa. Niiden avulla WFP pyrkii auttamaan jatkuvasti nälkää näkeviä pääsemään pois köyhyyden kierteestä ruoka-avustuksen keinoin. Vastaanottaessaan ruoka-avustusta perheet saavat tarvitsemaansa aikaa ja resursseja voidakseen keskittyä esimerkiksi koulutukseen, joka on hyvä keino ulos köyhyydestä.
Voimavaroja ruoalla –projektien tavoitteena on luoda yhteisöistä omavaraisia. Heikossa asemassa olevien tie pois köyhyysloukusta helpottuu, kun kaikki aika ja energia eivät mene ruoan hankkimiseen. Toimintaan osallistuvien yhteisöjen jäsenet saavat ravintoa vastineeksi työpanoksesta erilaisissa rakennusprojekteissa tai opetellessaan uusia hyödyllisiä taitoja koulutushankkeissa.
WFP pyrkii hankkimaan mahdollisimman suuren osan avustuksena käytettävistä elintarvikkeista avustusmaasta tai lähialueilta. Ruoka hankitaan ensisijaisesti paikallisilta viljelijöiltä. Tämä on järjestön mukaan toimiva ratkaisu kaikille osapuolille: Viljelijöillä on paremmat mahdollisuudet päästä mukaan markkinoihin ja WFP puolestaan pystyy tarjoamaan avustettaville olosuhteisiin soveltuvaa ruokaa nopeasti ja ympäristöllistä vaikutusta minimoiden. Samalla säästetään kuljetuskustannuksissa.
WFP:llä on asiantuntemusta eri aloilta, kuten ruokaturvan analysoinnista, ravitsemuksesta ja logistiikasta. Asiantuntemus auttaa WFP:tä löytämään parhaat ratkaisut nälän voittamiseksi. Järjestön palveluksessa on noin 14 900 henkeä, joista 93 % työskentelee apua vastaanottavissa maissa, syrjäisillä alueilla kaikkein köyhimpien parissa.
WFP tarjoaa palveluja koko humanitaariselle yhteisölle, mukaan lukien lentokuljetuksia YK:n humanitaarisen lentopalvelun avulla, joka lentää yli 250 kohteeseen ympäri maailman
WFP:n kouluruokaohjelma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]WFP:n kouluruokaohjelmat tarjoavat koululaisille vähintään yhden aterian päivässä. Ruoka-annos sisältää välttämättömät ravintoaineet, jotka ovat tärkeitä lapsen fyysiselle ja henkiselle kehitykselle. Ruoka kannustaa koulunkäyntiin ja antaa koulutuksen lisäksi paremmat mahdollisuudet terveeseen elämään. Erityisesti tytöt hyötyvät WFP:n kouluruokaohjelmista, sillä monet vanhemmat päästävät heidät kouluun sen sijaan, että he jäisivät tekemään kotitöitä. Kouluruoka on pitkän aikavälin ase köyhyyttä vastaan.
Kouluruokailu toimii voimakkaana yhteiskunnallisena turvaverkkona lapsille ja heidän vanhemmilleen. Se voi parantaa elintasoa ja on sijoitus tulevaisuuteen ravinnon, terveystiedon ja tasa-arvon kautta. WFP:n kouluruoka kannustaa köyhiä perheitä lähettämään lapsensa, erityisesti tyttölapset, kouluun. Tämän johdosta kouluissa, joissa tarjotaan kouluruokaa, koulua käyvien lasten määrä on paljon korkeampi.
Kouluruokaohjelmat voivat myös auttaa olennaisesti ei nälkää -kehitystavoitteen saavuttamisessa ja maiden oman suoriutumiskyvyn kehittämisessä.
WFP:llä on ollut kouluruokaohjelmia kehittyvissä maissa jo lähes puolen vuosisadan ajan. Joka vuosi WFP tarjoaa kouluruokaa 20–25 miljoonalle lapselle yli 63 maassa, usein vaikeasti tavoitettavilla alueilla. Kouluruokaohjelmat ja kotiin vietävät ruoka-annokset toimivat kannustimena köyhimmille perheille, ja niiden avulla perheet voivat pitää lapset ennemmin koulussa kuin töissä tai kotona. WFP:n tavoitteena on, ettei yhdenkään lapsen tarvitse käydä koulua nälkäisenä.
Viimeisen 45 vuoden aikana yli 30 maata ovat jo kyenneet ottamaan WFP:n kouluruokaohjelmat omalle vastuulleen tai maksamaan WFP:lle niiden toteuttamisesta.
Ruoka-avun hankinta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]WFP ostaa vuosittain yli 2 miljoonaa tonnia ruokaa. Vähintään kolme neljäsosaa ruoasta tulee globaalin etelän maista. Ostamalla ruokaa mahdollisimman läheltä säästämme aikaa ja rahaa kuljetuskustannuksissa ja tuemme paikallista taloutta. WFP vastaa ihmisten ruokatarpeisiin yhä useammin käteissiirroilla, joiden avulla auttamamme ihmiset voivat valita ja ostaa ruokansa paikallisesti.
Suuri osa ruoasta, jota WFP ostaa globaalin etelän maista, jaetaan joko samassa maassa tai naapurimaissa. Lähiseutuja suosimalla ruoan hankinnassa WFP tukee paikallista taloutta ja rohkaisee paikallisia tuottajia. Tämä suosii paikallista väestöä, olivatpa he avun tarpeessa tai eivät. Ostaminen lähiseuduilta mahdollistaa myös sen, että WFP pystyy toimimaan nopeasti ja rakentamaan ruokakorin paikallisten makujen mukaan sekä vähentämään kuljetukseen liittyviä ympäristöllisiä haittoja.
WFP kilpailuttaa alihankkijansa saadakseen ruokaa edullisesti ja vahvistaakseen toimintansa läpinäkyvyyttä. Hyödykkeisiin sekä niiden käsittelyyn ja kuljetuksiin liittyvät kustannukset lasketaan tarkasti.
WFP haluaa myös parantaa kestävää kehitystä ja ruoan riittävyyttä. Vuonna 2008 käynnistettiin lukuisia pilottihankkeita, joilla pyritään saamaan pienviljelijät markkinoille Afrikassa, Aasiassa ja latinalaisessa Amerikassa. Hanke tunnetaan nimellä Purchase for Progress eli P4P.
P4P-hankkeen avulla WFP tukee paikallisia markkinoita, jotta ne pystyisivät kestävämpään maataloustuotantoon ja vakiintuneeseen ruoantuotantoon.
WFP ostaa ruokaa pienituloisilta viljelijöiltä kohdemaissaan. Tämä pienentää viljelijöiden riskejä haavoittuvaisilla markkinoilla ja lisää heidän tulojaan sekä mahdollisuuksiaan investoida maataloustuotantoon.
Hallinto ja rahoitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]WFP:tä hallinnoi johtokunta, joka koostuu 36 jäsenvaltion edustajasta. YK:n pääsihteeri ja YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n pääjohtaja nimittävät WFP:lle pääjohtajan viideksi vuodeksi kerrallaan.
Pääjohtaja vastaa järjestön hallinnosta ja sen ohjelmien, projektien ja muiden toimintojen täytäntöönpanosta. Pääjohtajan apuna toimii neljä apulaisjohtajaa, joilla kullakin on oma erityisalueensa. Vuonna 2017 WFP:n pääjohtajaksi valittiin David Beasley. WFP:n toimintasuunnitelma päivitetään joka neljäs vuosi.
Rahoittaakseen toimintansa WFP on täysin riippuvainen vapaaehtoisista lahjoituksista. Järjestön suurimpia lahjoittajia ovat valtiot, mutta lahjoituksia tulee myös yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Nobelin rauhanpalkinnon saa Maailman ruokaohjelma WFP
- ↑ Nobel Peace Prize goes to UN World Food Programme BBC News Online. 9.10.2020. BBC. Viitattu 9.10.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Virallinen sivusto Maailman ruokaohjelma.
| Järjestelmä |
| ||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Jäsenvaltiot | |||||||||||||
